Kyllähän se mun rakas oli saanu napattua musta yhen suht hyvän kuvan lauantai-illan aikana <3
Tässä on tainnu mennä jo pari lasia pinkkiä kuplivaa..
Oltiin siis nimenomaankin Pin-Up Garagen avajaisissa lauantaina, siellä oli hyvää ruokaa ja juomaa ja etenkin hyvää seuraa. Paikka oli ihan tupaten täynnä porukkaa kun saavuttiin illalla, julkimoitakin oli tullut ihan kivasti paikalle, saapa kaveri taas enemmän(enempi on aina parempi) näkyvyyttä liikkeelleen <3
Jo silloin muuttopäivänä ihastelin aivan mahtavaa värimaailmaa ja hyviä tiloja, varmasti helsingin kauneimpia liiketiloja/-alueita. Tämä kaiken kokoisia naisia jumaloiva konsepti on aivan mahtava, suomi kaipaa juuri tätä enemmän. Enkä tarkoita pin uppia ja fiftarityyliä, vaan rehellistä sanomaa, kaikki naiset on kauniita ja kaikilla naisilla on oikeus tuntea itsensä kauniiksi.
Varmasti kaikilla on joskus epätodellinen tunne omasta minuudestaan, voin ihan rehellisesti sanoa että opin tuntemaan itseäni todella paljon enemmän vasta 23vuotiaana kun muutin yksin monen vuoden seurustelusuhteen jälkeen. En koskaan ennen ollut asunut yksin(vaikka edellisessä suhteessa se paljolti siltä tuntuikin).
Oli mahtavaa päättää yksin monessako vuodessa maksan asuntolainani pois, mitä jääkaapista löytyy, kuinka paljon tuhlaan koirieni ruokaan miettimättä muiden mielipiteitä. Ei tarvinnut lähteä karkuun omasta kotoani, siellä olin vihdoinkin turvassa ja päätin ketä siellä oli, suurimman osan vain me kolme, minä ja rakkaat karvaturrit.
Kerkesin jopa puoli vuotta asumaan yksin, kunnes tapasin jotain maagista, täydellisen miehen jonka kanssa halusin naimisiin. Ainahan kaikki häistä unelmoi, mutta vasta tämän tyypin kanssa siitä unelmasta tuli todellinen toive.
Ja vuosi tapaamisesta mentiin isosti naimisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti